«

»

tammi 12

Monikasvoinen hupakko

Susanna hölkkäsi Vauhtitien reunaa alas kohti Töölönlahtea. Samalla hän vilkuili ratapenkereen takana kohoavaa Linnanmäkeä jonka laitteet ja härvelit vilkkuivat vihreiden puiden takaa. Hän lopetti kevyen juoksunsa kun mieleen tulivat vuosien takaiset Lintsin reissut poikaystävien kanssa. Siellä oli mukava pyöriä, vaikka ei olisi laitteissa aina käynytkään. Kivoja piiloja ja hämäriä soppia, ja aina jonkinlainen musiikki jostain kuului. Nyt päällimmäisenä mielessä oli eräs nuorimies, – Kake. Susanna ei ollut varma, oliko oikea nimi Kauko vai mikä, mutta Kake oli nimi jota käytettiin. Se oli semmoinen kahden viikon seurustelusuhde, ja sitten tuli joku muu. Tässä kahdessa viikossa kuitenkin koki jo paljon, ja oppi tuntemaankin toisen metkut ja halut. Kakella oli erikoinen mieltymys, jota hän yritti toteuttaa paikasta välittämättä. Hän tunki aina kätensä jos vaan mahdollista Susannan farkkujen vyötärön sisäpuolelle. Joko halusi pitää kättään paljaalla pakarallla tai sitten kulkea hankalasti käsi vyötärön ympäri sormet hipelöiden häpykummun nuorta karvoitusta. Nuortahan se oli, sillä molemmat olivat kuusitoistavuotiaita teinejä. Kerrankin he olivat kävelleet koko huvipuistoalueen läpi eteläportilta pohjoisportille niin, että Kaken käsi nypläili koko matkan Susannan karvoitusta ja tuikki sormea häppäreiden yläosan väliseen rakoon. Jokunen vastaantulija oli sen huomannutkin. Susannaa oikein nauratti muistellessaan näitä kesäisen hämyisiä huvipuistoiltoja. Eikä niitä ihan vähän ollut.

Maailmanpyörän takana oli kallionkoloja lähellä aluetta kiertävää aitaa. Siellä kävi usein kuhina kun nuoret istuivat ja pitivät hauskaa tupakkaa poltellen. Itse alueella se ei käynyt, sillä nopeasti henkilökunta siitä huomautti, väittäen tupakantumppien lentävän mihin sattui ja oli vaarana sytyttää arkoja laitteita tuleen. Siinä oli vinha perä, sillä ihmispaljoudessa olisi tulipalo ollut katastrofin paikka. Siellä kallionkolojen kätköissä, hyvän kolon tyhjänä löydyttyä, Susannakin oli saanut monet kerrat tuntea Kaken sormet räpläilevän hentojen karvojen seassa ja antanut sen tapahtua. Hän oli tuntenut sormet sisällään ja oli hän itsekin kokeillut Kaken housujen edustaa. Tuntenut sen kovan kohdan, joka vatsan alapuolella oli, puristanut sitä, ja vihdoin kerättyään rohkeutta avannut vetoketjun ja ujuttanut käden sisään. Kaken löysät kalsarit antoivat lahkeesta myöden ja Susanna sai käden paljaalle kullille. Hän oli tunnustellut sitä ja ihmettellyt sen jäykkyyttä, sillä oli vaikeuksia saada sitä edes väännettyä hieman sivuun. Sormiin tuntui myös pussi, jota kaverit kasseiksi sanoi. Susanna kosketteli kullia päästä juureen asti ja puristi sen käteensä. Liikutteli edestakaisin ja luontevasti runkkasi kalua. Aina välillä he suutelivat ja Kaken käsi oli jo paidan sisällä nostelemassa rintaliivejä ylös. Oli Kake imenytkin niitä ja saanut nännit koviksi ja sojottaviksi. Kaikki oli niin sanomattoman mukavan tuntuista. Sitten oli Kake unohtunut ja tullut joku toinen tilalle. Kesän aikana oli Susannan muistelun mukaan ollut viisi eri poikaa, ja kaikkien kanssa oli harrastettu toistensa tutkiskelua. Ei aina Lintsin kallioilla, vaan jossain muissakin paikoissa. Tervasaaren pensaikossa häntä nussittiin ensimmäisen kerran. Kesänä, jonka syksynä hän meni lukion ensimmäiselle luokalle.

Susanna hymähti muisteluilleen ja alkoi taas kevyen hölkän. Hänellä alkoi jo olla kiire. Piti käydä kotisauna ja suihkut. Näillä hetkillä napsahtaisi kiuas päälle ja kotiin päästyä olisi jo sopiva lämpö pikkuruisessa saunassa. Hänellä olisi keikka illalla Lauttasaaren eräällä majalla. Susanna oli strippari, ja keikkakalenteri kutsui hänet illaksi esiintymään erään virkapukuisen yhteisön majalle. Siellä vietettäisiin jonkun isomman ”bossin” eläkkeelle siirtymistä. Kokemuksensa mukaan Susanna tiesi, että tämänkaltaiset yhdessäolot saattoivat olla aika raisuja, niin juhlijoille kuin kutsutuille esiintyjillekin. Nyt olisi kaksi naisstripparia ja yksi mies. Saattoi olla, että vaatimuksena olisi jonkinlainen yhdyntäleikki, ainakin lesboesiintyminen oli varma. Se ei tuottaisi vaikeuksia, niin monesti Susanna ja Maarit sitä olivat tehneet. Työtähän se vaan oli. Ja kyllä kai se panokin menisi, riippuen kuka kaveri se olisi ja oliko tuttu. Susanna ei tiennyt kuka nyt olisi mukana. Hän toivoi erästä Mikiä, virolaista vaaleapäätä. Aina joku pyysi jatkoille johonkin ja yleensä pyytäjän kotiin. Susanna oli muutaman kerran suostunut, eikä mitään hämminkiä ollut ollut. Mutta hänellä oli myös eräs ehto, hän ottaisi siitä korvauksen rahana. Sen hän oli tähän mennessä myös saanut. Eli hän oli myös osa-aikainen huora. Oli Susannalla myös siviilityö. Erään ison oppilaitoksen kirjastoamanuenssi. Sivutyönsä hän oli pystynyt pitämään hyvin erillään.

Kaisaniemestä ei enää pitkä matka ollutkaan kotiin. Lyhyt matka rantapolkua ja Kruununhaan läpi kotiin. Alaovella seisoi naapurin mies pikkupoikansa kanssa pidellen ovea auki. Hän oli nähnyt Susannan juoksevan kohti kotiaan.

”Moi, sä olet vetänyt sitten taas lenkin. Tuliko paljonkin?”

”Moi, tuli sitä kai kymmenkunta kilsaa. Jossain kohtaa keskuspuistossa käännyin takaisin.”

”Sulla on kyllä hyvä kunto, sen näkee.”

”Kieltämättä, kyllä tässä taidan Helsinki-maratonin taas juosta. Se olisikin jo kolmas.”

”Nähtiinkin Jonin kanssa sut viimevuonna kun painelit tuolla Kaivopuiston kohdalla,” sanoi naapuri ja hieroi Jonin päätä. Susanna livahti ovesta rappuun ohi naapurin. Joni lähti juoksemaan portaita edellä ylös ja naapuri tuli Susannan rinnalla perässä. Naapurin käsi laskeutui juoksutrikoon peittämälle lantiolle ja hieman hieraisi sitä ja laskeutui pakaralle. Ketään ei ollut katsomassa ja Susanna antoi miehen koskea.

”Kivan kireä sun pyllys.”

”No äläpäs kehu, mä menen nyt kotiin. Sauna odottaa. Hei nyt.”

”No moi sitten,” sanoi naapuri ja jatkoi kerrosta ylemmäksi. Susanna oli kesällä kerran maannut tämän miehen kanssa. Mies oli kesäleskenä ja istui alakerran kahvilan terassilla parilla lonkerolla. Susanna oli ohikulkiessaan poikennut helteisen päivän varhaisiltana myös siiderille, ja tavannut miehen siellä. Jutustellen ja kertoen mitäänsanomattomia asioitaan he lähtivät samaa matkaa kotiin. Kotiovellaan Susanna avasi oven ja pyysi naapurin sisään. Mies tuli ja he panivat, – aamuun asti. Naapuri oli fiksu eikä mankunut uusintoja, vaan elämä jatkui kuin mitään ei olisi tapahtunut. Joskus yksinäisinä hetkinä Susannan mielessä kävi, että joskus voisi naapurin kutsua taas käymään, mutta vaan silloin, kun mitään peruuttamatonta kiinnijäämisen pelkoa ei miehellä olisi. Susanna ei halunnut naapurisovun rikkoutuvan.

Sauna oli naksunut jo niin kauan, että asteitakin oli hieman yli kahdeksankymmentä. Se oli sopiva lämpötila Susannalle. Susanna lennätti vaatteet pois päältään. Hikiset lenkkikuteet päätyivät pesukoneeseen jonka hän käynnisti heti. Alastomana Susanna kipaisi jääkaapilla hakemassa mineraalivesipullon ja meni suihkun alle huuhtelemaan itsensä ennen löylyjä. Lauteilla Susanna venytteli itseään ja nautti lämmöstä. Hän tunnusteli lihaksiaan ja hieroi vatsanseutua. Tyytyväisenä hän totesi olevansa hyvässä ”timmissä” ja oli tyytyväinen. Susanna nojasi seinään ja nosti jalkansa samalle istuimelle. Hän levitti hieman jalkojaan ja tutki häpykumpunsa siisteyttä ja totesi, että pientä korjausta olisi tehtävä. Rajaus oli edelleen terävä, mutta sormenpäähän tuntui pieni sänki ajellulta kohtaa. Normaalisti hän antaisi sen olla, mutta tänään saisi paikka olla tip top. Itse muotoiltu pikkukolmion karvoituksen pituus oli nyt juuri semmoisen kuutisen millimetriä, ja se oli hyvä. Sitä kun hiveli, niin tuntui ihanan pieni karheus. Häpyhuulet olivat sileät, ehkä pientä kasvua siellä oli, mutta sen Susanna päätti antaa olla. Se oli kumminkin niin pehmeätä, lähes villaa, ettei haitannut. Hän oli niin tottunut tähän itsensä siistimiseen, ette voinut siitä luopua. Kaikki oli alkanut jo opiskeluaikana. Silloin hän huomasi, että voisi myös hankkia hieman ylimääräistä käyttörahaa tekemällä pieniä palveluksia. Hänellä oli kolme, neljä vakinaista herraa, jotka hänen kanssaan olivat aika-ajoin sängyssä. Ei hän mitään pyytänyt, mutta aina johonkin, yöpöydälle, keittiön pöydälle tai kylpyhuoneen lavuaarin reunalle ilmestyi seteli tai kaksi. Se oli hyvä lisä opiskelijan budjettiin.

Susanna seisoi suihkun alla ja antoi veden valua. Hän oli pessyt itsensä ja varovasti höylännyt sängen pois häpykumpunsa kolmion reunoilta. Pientä peiliä apuna käyttäen hän oli vielä tutkinut alaviistosta miltä tulos näytti, ja se oli täydellinen. Säärikarvat hän oli jo poistanut edellisenä iltana ja nyt hänen piti olla sitten kaikin puolin ”chic.” Hiusten laitto tulisi ottamaan vielä pienen hetken ja sitten hän voisi rauhoittua ja keskittyä Lauttasaaren keikkaan.

Maarit oli soittanut ja Susanna oli sopinut, että hän käy noukkimassa Maaritin autoonsa. Maarit asui sopivasti matkan varrella Hietalahdessa. Maaritiin Susanna oli tutustunut eräällä tanssikurssilla kolmisen vuotta sitten. Kurssi oli ihan tavallinen ja tavallaan kunnon ylläpitämiseen tähtäävää ja kaloreiden kulutukseen sopiva liikuntatunti. Ylivoimaisesti eniten siellä oli naisia, mutta jokunen rohkea mieskin mukana oli. Maarit oli puhelias ja sosiaalinen nuori nainen, joka ujostelematta kertoi asioistaan. Kerran hän ohimennen kertoi tekevänsä strippauksia ja pyysi Susannaa myös harrastuksen piiriin. Siitä se alkoi. Maarit piti kotonaan Susannalle ja eräälle toisellekin naiselle pientä kurssia. Susannaa alkoi strippaus heti kiehtomaan ja ei pitkää aikaa kulunutkaan, kun hän oli Maaritin kanssa esiintymiskeikalla eräässä talviurheilukeskuksessa. Siitä se alkoi, ja jatkui lisätienestien ansainta kuten ennen opiskeluaikanakin. Nyt vaan mahdollisen ehdotukseen oli myös pieni vaatimus. Niin teki Maaritkin.

Susanna tarkasti vielä tarvikelaukkunsa. Mukaan hän otti pari dildoa ja öljyä. Heillä oli Maaritin kanssa sopimus, että tilanteen mukaan he käyttävät aina omia sauvojaan. Hän tarkisti myös kondomit. Laukkuun hän pisti myös kotelon, jossa hopeanväriset kuulat olivat. Nauhat hän oli pessyt jo aiemmin ja tarkastanut niiden kunnon ja kestävyyden. Asiakkaat pitivät esityksestä, jossa myös pientä kuulaleikkiä oli mukana. Heitä kiinnosti kovin se, miten Susanna osasi kuula kerralla imaista ne sisäänsä ja hetken kuluttua pullauttaa ne ulos. Se joskus häiritsi, kun innokkaimmat olisivat halunneet napsia kuvia aivan läheltä ja tunkivat kännyköineen lähes pillulle.

Esiintymisasu itsessään ei tähän tilaisuuteen ollut monimutkainen. Seksikäs se oli ja katseita kiinnittävä. Susanna oli sen itse ommellut yhdessä Maaritin kanssa. Joitain osasia oli kyllä hankittu alan liikkeistä, mutta suurimmalta osalta asu, ja kaikki asut, olivat omin käsin tehtyjä. Maarit oli neuvonut salat ja kikat, miten asu on tehtävä niin, että se on helppo kappale kerralla riisua, eikä takerteluja satu. Kaikki oli kunnossa.

Alkoi olla aika lähtöön kohti Lauttasaarea. Susannan ei tarvinnut näin elokuun illassa kovin ihmeellisesti pukeutua. Nauhasandaalit ja hame, sekä t-paita ja tukka ponnarille. Eipä monikaan aavistanut, että strippari ja osa-aikainen ilotyttö loikki rappuja alas ja pihan poikki parkkipaikalle. Iso olkalaukku vaan heilahti, kun se lensi takapenkille. Valmiiksi Susanna oli pistänyt päälleen esiintymisen loppuvaiheen pienet stringit ja minimaaliset rintaliivit. Niissä nännit olivat puoliksi näkyvissä. Hameen alle nyt matkalla ei kukaan kurkkisi, kun Susanna istui autoon ja pyöräytti nokan kohti Lauttasaarta. Kymmenen minuutin kuluttua hän avasi oven Maaritille, jonka kassi lensi myös takapenkille ja hän istui Susannan viereen. Sama kaava oli Maaritinkin pukeutumisessa. Kevyt ja käytännöllinen.

”Moi, oli tulla kiire. Kävin katsomassa iskää sairaalassa. Se oli pudonnut ja käsivarresta luu poikki. Ne halusi pitää sitä vielä sisällä ja tarkkailla, kun valitti päänsärkyä ja semmoista. Kai se vaan on joku aivotärähdys.”

”Miten se nyt noin sitten,” kysyi Susanna.

”Se naputteli mökin kuistin kattoa Marjaniemessä. Tikapuilta vaan, mutta siitä jotenkin luiskahti.”

”No kaikkea sitä sattuukin. Katso kun on paljon onkijoita tässä sillalla.”

”Tässä on aina, ja aasialaisia eniten,” vastasi Maarit.

”Neuvo sitten mistä mennään. Mä en oikein ole varma mistä sinne majalle pääsee.”

”Joo, kyllä kerron. En minäkään ole varma, mutta mene nyt ensin sinne kirkon suuntaan ja siitä jatketaan hetki ja sitten vasemmalle. -Niin kai se oli. On mulla se osoite ylhäällä,” kertoi Maarit.

”Ai niin, ei sinne sitten tulekaan ketään kaveria kolmanneksi. Säästytään imeskelyltä,” nauroi Maarit ja jatkoi, ”se seremoniamestari vai mikä nyt sitten on soitti ja sanoi, ettei miehiä tarvita.”

”Ok. Ihan jees juttu sitten.”

”Hei käänny tuosta nyt, tästä ei ole kuin minuutti niin ollaan perillä.”

Majan pihalla seisoi muutama mies naureskellen ja jutellen. Susanna ajoi pihan laidalla olevalle parkkipaikalle ja naiset nousivat autosta, ottivat kassinsa ja menivät sisään. Eteisessä oli taas muutama siilitukka ja kokokalju. Naisten luo astui pitkä mies ja arveli naisten olevan tulossa esiintymään.

”Näin olisi tarkoitus,” vastasi Maarit, joka oli keikan Susannallekin järjestänyt.

”No hyvä, meillä nyt ei ole aivan teatteritasoista pukuhuonetta, mutta täällä on semmoinen privaattisauna ja sen yhteydessä on hyvä pukuhuone. Käykö,” kysyi seremoniamestari.

”Käy, kunhan vain peili löytyy. Suihku varmaan on myös käytössä?”

”Peili ja suihku on teidän. Myös sauna, jos kiinnostaa. Tänne näin, olkaa hyvä,” kertoili mies ja ohjasi naiset valmistautumaan.

”Ja vielä, kello on nyt yhdeksän. Mehän sovittiin, että alkaisitte esityksen siinä heti kymmenen jälkeen. Täällä on kovasti odotettu ja jos vaan mahdollista, niin voisitte alkaa heti kun teille sopii, jo aikaisemminkin.”

”Meillä menee vähintään puoli tuntia valmistautumiseen,” sanoi Maarit, ”kyllä me voidaan sitten heti aloittaa.”

”Hyvä, tarvitsetteko mitään potkua antavaa? Tarkoitan jotain vahvempaa, tuossa jääkaapissa on vaan olutta ja siideriä, niin ja jotain limuja.”

”Kiitos, ei tarvita, näin on hyvä,” vastasi Susanna, ”mutta anna Maarit ne cd-t jossa musiikit on. Teillähän on ne soittolaitteet kunnossa?”

”Kunnossa on ja minä hoidan sen puolen. Kyllä pelaa.”

”Hyvä, siitä se ykkösellä merkattu soittimeen. Se toinen on varalla,” sanoi Maarit.

”Järjestyy,” sanoi mies ja poistui.

Isosta salista, tai kokoustilasta, mikä se nyt olikin, niin sieltä kuului kova juhlimisen ääni. Ääniä oli monenlaisia, naurua ja laulunpätkiä ja yleistä hälinää. Maarit vinkkasi seremoniaisännälle merkin ja hetken kuluttua rävähti musiikki soimaan. Valot himmenivät entisestään ja vain esiintymisalueelle oli suunnattu kirkkaampia spotteja. Susanna ja Maarit tulivat valojen alle ja alkoivat musiikin mukaisen tanssin. Musiikki oli rokahtavaa ja nopeaa. Vieraat tuijottivat posket punaisina ja utelias katse silmissään. Susanna ei huomannut ainoatakaan naista katsojien joukossa, vaikka tiesi heitä olevan paljonkin kyseisen yhteisön palveluksessa. Naiset liikkuivat viettelevästi ja aina ohimennen koskettivat toisiaan. Vaatekappale kerrallaan he riisuivat itsensä, välillä toinen toisiltaankin. Susanna puristi rintojaan yhteen ja pullautti ne ulos rintaliiveistä. Nännit sojottivat tummina sormien välistä hänen kiemurrellessa Maaritin rinnalla. Maaritin käsi oli pikkuhousuissa hänen esittäessä masturbointia. Hän kyykistyi ja levitti polvensa antaen suoran näyn vielä pikareiden suojaamaan pilluun. Hänen sormensa vilahtivat pikkuhousujen kankaan alta kun toinen käsi hyväili jo paljasta rintaa. Susanna avasi rintaliivien hakaset ja pudotti pitsiunelman lattialle. Terhakat rinnat värähtelivät tanssiliikkeiden aikaansaamana. Riisutut stringit putosivat myös lattialle ja Susanna oli kokonaan alasti. Pieni hiki oli kostuttanut vartalon ja se kiilsi spottien valossa. Häpykarvat kimaltelivat kosteutta molemmilla alastomilla vartaloilla.

Molemmat naiset olivat selällään lattialle pillut vastakkain, lähes kiinni toisissaan. Kummankin pillu oli öljytty ja sisällä liukui sauva. Lantiot nousivat kuin kiihkon vallassa ja toimintaan sopivasti valittu musiikki soi. Välillä naiset kohosivat nelinkontin kasvot vastakkain ja suutelivat toisiaan ja kädet vatvoivat dildoa pilluissa. He nousivat seisomaan ja hyväilivät toisiaan, kuljettivat sauvoja toistensa huulilla jossa niitä nuolivat. Vartalot kiemurtelivat ja olivat kuin polttavassa kiimassa. Rinnat painautuivat toisiaan vasten ja sitten pillut. Susanna kyykistyi hitaasti ja suuteli alas mennessään Maaritin vartaloa. Maarit levitti hieman jalkojaan ja Susanna nuoli hänen häpykumpuaan. Notkea Maarit laskeutui taaksepäin siltaan ja Susannan kieli lipoi Maaritin häpyhuulia, suuteli niitä ja käsi hiveli hänen pakaroitaan.

Naiset ottivat kuulansa esiin ja alkoivat niiden kanssa leikkiä. Hieroivat niillä nännejään ja kuljettivat niitä hitaasti vartaloaan pitkin alas kohti syliään. Hieman polvet koukkuasennossa ja pienessä haara-asennossa he ujuttivat kuulan kerrallaan sisään. Putkauttivat sen taas ulos ja taas uudestaan sisään, kunnes kaikki neljä nauhassa olevaa kuulaa oli piilossa. He asettautuivat rinnatusten lattialle öljystä kiiltävät pillut kohti yleisöä. Lähinnä istuvat näkivät miten ensiksi pilluaukon suu ikäänkuin pullistui ja sitten putkahti kuula esiin. Yksi kerrallaan ne sieltä esiin tulivat. Alastomat naiset nousivat ylös ja lähtivät märkiä kuulia riiputtaen kohti pöytiä. He heilauttelivat kuulia liki miesten kasvoja ja kai joku sai jonkun tuoksun nenäänsä. Naiset kääntyivät takaisin kohti esiintymispaikkaa. Susanna ja Maarit tunsivat pieniä läpsähdyksiä pakaroillaan, mutta se sai näin yksityistilaisuudessa olla sallittua. He keräsivät pyllistäen kohti yleisöä vaatevähänsä ja astelivat pää pystyssä ja rinnat tärähdellen pois kohti pukutilaansa. Käsien taputus oli kovaa ja vihellyksiä kuului. Mutta taisi olla kumminkin suosiovihellyksiä.

”No siinä se meni tämäkin esitys. Aika siistiä meininkiä kumminkin,” totesi Susanna.

”Niin oli.”

”Eiköhän mennä suihkuun, mä virutan tuon mun sauvan ja kuulat samalla,” suunnitteli Susanna ja avasi lasisen oven suihkutilaan. Suihkuhuoneessa oli monenlaista pesuainetta niin hiuksiin kuin muihinkin tarkoituksiin. Näki, että kyllä täällä naisiakin kävi ja käytti tiloja. Maarit tuli myös ja asettui toisen suihkun alle. He huuhtelivat työkalunsa ja pesivät öljytyt paikkansa.

”Mä pistän sun tilillesi nyt yöllä rahat kun pääsen kotiin ja koneelle. Tuo mies joka homman järkkäs maksaa käteisellä. Vai haluatko sä rahat käteen,” kysyi Maarit.

”Pistä vaan tilille, mitä sitä nyt täällä aletaan tilejä jakamaan.”

”Hyvä, tehdään niin. Hitsi, olikohan tuolla jääkaapissa Jaffaa, tekis niin mieli?”

”On siellä, näin kun otin Pepsin.”

Susanna ja Maarit olivat jo saaneet puettua itsensä. Susanna vaan naurahtaen ilmoitti, että nyt kotimatka tulee tehtyä ilman pikkareita. Hänellähän oli keikalle lähtiessään jo valmiiksi päällään esiintymisessä käyttämänsä pikkuhousut, eikä halunnut niitä pukea uudestaan. Ne olivat öljyiset ja vaativat pesun. Mutta eihän se suuri vahinko ollut ja automatka kotiin ei ollut kummoinenkaan. Ovelle koputettiin ja luvan saatuaan astui sisään tämä järjestäjä.

”Tässä olisi kuori, voit laskea jos haluat,” sanoi mies ja ojensi kuoren Maaritille.

”Ei maksa vaivaa, eiköhän tässä porukassa olla rehellisiä,” naurahti Maarit.

”Kyllä, ja kaikki olivat tyytyväisiä ja etenkin tämä meidän juhlakalu.”

”Sehän on hyvä, ei me mitään pettymyksiä haluta kenellekään tuottaa,” oli Susannan vuoro hymyillä.

”Tuota,” epäröi mies,” olisikohan mahdollista, että liittyisitte loppuillaksi seuraamme,” uteli mies ujosti.

”Voi sentään, minun on kyllä lähdettävä,” pahoitteli Maarit, ”mutta jos Susanna jää,” ja Maarit käänsi kasvot kohti Susannaa ja iski salaa silmää.

”En nyt oikein tiedä, miten sinä Maarit pääset sitten kotiin?”

”No otan sun autos ja samalla sun laukkus ja muut tavarat. Tuon ne sitten huomenna Krunikkaan.”

”On tämä nyt hiukan hassua,” oli Susannan mielipide, mutta ajatuksissa hän oli kuitenkin valmis pieneen seikkailuun. Saattoihan tästä jotain voittaakin.

”Eikun jäät vaan.”

”Niin, jäisit nyt sinä ainakin. Täällä on reilua porukkaa.”

”No hyvä on. Tässä Maarit avaimet ja mun kassi. Jaksatko? Saatko vietyä?”

Maarit lähti ja Susanna jäi vielä hetkeksi miehen kanssa pukuhuoneeseen.

”Enhän minä ottanut mitään kunnon vaatetta edes mukaan. En aikonut jäädä juhlimaan.”

”Tuota, ei se ole haitaksi ja siistihän tuo asu on. Ei täällä muutkaan missään juhlavaatteissa ole. Mutta rohkenen kysyä yhtä asiaa. Tämä meidän juhlakalumme kun nyt lähtee eläkkeelle, ja olemme kovasti ajatelleet mitä vielä, jotain erikoista antaisimme hänelle. Päädyttiin erääseen juttuun ja keräsimme rahaa ja nyt kysyisin sinulta, voisitko ottaa hänet haltuusi yhdeksi yöksi?”

”Oletteko tosissanne? Miten nyt minulta semmoista kyselet?”

”No, on meillä joitain pikkuvinkkejä ja ihan vaan kysyn, mutta ei tämä ole mikään pakko, mutta ajattelimme, että jos kuitenkin haluaisit. Tässä olisi kirjekuori jossa on pieni summa, korvaukseksi, luulisin sen riittävän.” Susanna otti kuoren ja asia oli sillä selvä.

”Olemme ajatelleet niin, että menisit hänen kanssaan vuokraamaamme huoneistoon jonka vuokrasimme tuolta Hietalahden asuntohotellista hänelle pariksi vuorokaudeksi. Hänellä on avaimet. Ja toiseksi, hän haluaisi lähteä jo, ja jättää meidät jatkamaan juhliamme tänne. Voisin soittaa taksin nyt heti. Käykö?”

”Käy, odotan tuossa eteisessä.”

Susanna ei kauaa tarvinnut eteisessä seisoskella kun tilaan astui terveen näköinen, ohimoiltaan harmaa pitkähkö mies. Tervehdittyään he menivät pihalla nakuttavaan taksiin. Takapenkillä mies esitteli itsensä Mauriksi ja sanoi tietävänsä jo Susannan nimen. Kymmenisen minuuttia myöhemmin he olivat asuntohotellin edessä ja kiiruhtivat ovelle ja porrashuoneen hissiin. Ulkona ei vähissä vaatteissa kovin lämmin enää elokuun lopulla ollut. Mies johdatti Susannan huoneiston ovelle ja avasi sen. Sisällä avautui siisti, kalustettu asunto. Pieni keittokomero, olo – ja makuuhuone. Eteisestä mentiin saunaan ja kylpyhuoneeseen.

”Haluaisitko Susanna jonkin drinkin tai jotain?”

”Kiitos, ottaisin vaan tuoremehun, en oikein ole tottunut muuhun. Olen semmoinen limuihminen.”

”Mukava piirre. Minä nyt otan kumminkin yhden konjakin. On tämä aika uusi kokemus minulle,” sanoi Mauri ja meni keittokomeroon. Jääkaapista hän nosti tuoremehutölkin esiin ja kaatoi lasillisen. Itselleen hän kaatoi lasin puolilleen konjakkia ja toi ne sohvapöydälle. Susanna istui sohvalla ja hymyili itsekseen. Mieleen tuli taas, ettei hänellä ollut rintaliivejä eikä pikkuhousuja.

”Mauri, tiedät mitä varten minä olen täällä. Sopiiko, että käyn kylpyhuoneessa,” sanoi Susanna ja nousi. Hän meni eteisestä kylppäriin ja otti samalla sieltä pienen laukkunsa mukaan, jossa hänellä oli deodorantti, ajokortti ja kukkaro sekä kondomit ja puhelin. Ja tietenkin saamansa kirjekuori. Hän riisui itsensä, ne kaksi vaatekappaletta jotka hänellä päällään oli. Susanna tarkasteli itseänsä peilistä ja totesi olevansa puhdas ja valmis pieneen lemmenhetkeen. Hän suihkautti vaan hieman dödöä ja astui kylppäristä olohuoneeseen. Mauri touhusi jotain makuuhuoneen puolella ja tuli sieltä ulos kuultuaan Susannan tulevan olohuoneeseen kietoutuneena vain isoon kylpypyyhkeeseen.

”Käyn myös tuolla kylppärissä,” sanoi Mauri, ”mene sinä vaan tuonne makkariin, tulen kohta.” Susanna meni vuoteen vierelle ja otti päiväpeitteen pois. Sänky oli leveä ja ei ollut väliä, miten päin sillä olisi ollut. Hetken kuluttua Maurikin tuli huoneeseen ja katsoi alastonta Susannaa joka istui suuren vuoteen laidalla. Mauri tuli Susannan eteen, seisoi lähes hänen kasvoissa kiinni.

”Onko sulla mitään toiveita Mauri,” kysyi Susanna.

”Ei kai, tai en minä tiedä. Kyllä sinä osaat,” sanoi Mauri käheällä äänellä. Susanna avasi Maurin housujen vyön ja liu’utti vetoketjun hitaasti alas ja levitti hieman avattua sepalusta. Alla oli aukolliset boxerit ja rakosesta vilkkui pala kullin vartta ja karvoja. Susanna pani kätensä rakosesta sisään ja tunnusteli kullia. Se oli veltto, ehkä pieni aavistuksenomainen jäykkyys siinä silti tuntui. Susanna otti kätensä pois ja veti housuja alas ja ne putosivat lattialle. Paidan riisui Mauri itse. Mies seisoi alasti Susannan edessä kulli liki hänen kasvojaan. Molemmin käsin Susanna otti kivekset ja kalun käsittelyyn. Venytti terskaa ja paljasti sen. Hän nuolaisi sen päätä ja puristi kevyesi kiveksiä. hän nuoli vartta ja kuljetti toista kättään kivespussin alta kohti pakaroita ja ujutti sormen kohti anusta. Vielä veltohkon kullin hän otti suuhunsa ja imi sitä, leikki kielellään sillä ja näykki hampain. Sormi oli reijällä pakaroiden välissä ja hän upotti sormen aavistuksen verran sisään ja kuuli Maurin pienen ähkäisyn ja ikäänkuin paon, minkä seurauksena kulli upposi syvemmälle Susannan suuhun. Se oli hiljakseen kovenemassa ja tuntui Susannasta jo jäykältä.

Mauri makasi selällään ja Susanna liikutti itseään hitaasti kulli pillussa. Hän oli tehnyt kovasti töitä Maurin kanssa ja nyt tuntui kaikki sujuvan niinkuin pitikin. Mauri oli ihastunut Susannan rintoihin ja halusi niitä imeskellä ja suudella. Nännit olivatkin kovina ja sojottavina kova houkutuksen paikka Maurille ja hänen oli vähän väliä päästävä niitä imaisemaan. Mauri ihaili myös Susannan siistiä häpykumpua ja siveli sen lyhyttä karvaa ja tunnusteli myös häpyhuulien välistä kuumankosteaa maailmaa. Susanna tunsi, että Mauri saattaisi kohta tulla ja hän kokeili huomaamattomasti kädellään kondomin tilannetta, oliko se paikoillaan tiiviisti kullin varrella. Olihan Susannalla e-pillerit käytössä, mutta kondomin hän vaati aina asiakkailtaan. Maurin vartalo jännittyi ja nousi hieman kaarelle hänen tullessaan. Aine purskahti kortsuun ja Susanna pysäytti liikkeensä. Hetken kuluttua hän liu’utti kapineen ulos ja vilkaisi kondomia. Ei kovin suurta määrää mieheltä ollut purkautunut.

He makasivat rinnakkain. Ei kuin rakastavaiset, vaan kuin ystävät. Oli jo aamusunnuntai ja kello läheni seitsemää. Susanna nousi ja otti solmitun kondomin mukaansa ja poikkesi keittokomeroon. Siellä hän kääräisi sen talouspaperiin ja pudotti roskikseen. Koko yön touhuista oli saaliina vaan yksi kondomi, ja se Susannalle sopi. Mauri oli kuitenkin silminnähden tyytyväinen. Hän meni kylppärin suihkuun ja pesi itsensä. Sylissä ei tuntunut ärsytystä ja kaikki oli kunnossa. Nopeasti hän puki päälleen ne kaksi vaatekappalettaan ja ajatteli, että harvoinpa hän näin keveästi pukeutuneena asiakkaan luota on lähtenyt. Hän tuli olohuoneen puolelle ja kertoi Maurille nyt lähtevänsä.

”Hei, tule tänne vielä. Voisitko joskus taas tehdä pienen session kanssani?”

”Voisinhan minä,” vastasi Susanna.

”Anna puhelinnumero niin soitan.”

”Mulla on periaate olla antamatta mitään puhelinnumeroita, mutta annan sinulle s-postiosoitteen, jolla voi olla yhteydessä. Tässä näin,” sanoi Susanna ja ojensi kortin, jossa oli paljas s-postin osoite. Se oli ihan vaan näitä keikkahommia varten tehty ja hyväksi havaittu. Susanna ei mitään omaa tähän sekoittanut, vaan tämä oli kuin eri elämä.

”No hyvä. Olen yhteydessä. Kiitos. Soitanko taksin?”

”Ei tarvitse, soitin jo itse,” vastasi Susanna, ”hei sitten.”

”Hei,” vastasi alaston mies vuoteella.

Susanna loikki portaat alas heilutellen kirjekuorta kädessään. Noin kuuden tunnin ansiotaan. Ja se oli kohtuullinen, sen hän oli jo tarkistanut.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>